Tunnistatko tilanteen: työpäivä pulkassa, arkiaskareet edessä, voimat vähissä ja mieli tekisi jotain makeaa? Makeanhimo osaa hiipiä juuri silloin, kun päivä on lopuillaan ja energiat ovat vähissä. Usein kyse ei ole itsekurin puutteesta, vaan siitä että keho ja mieli yrittävät korjata jonkin epätasapainon.

Tunnesyöminen puolestaan on yleinen ilmiö, jossa syöminen liittyy ensisijaisesti tunnetilan säätelyyn, ei fyysiseen nälkään. Kun ymmärrät, mistä makeanhimo ja tunnesyöminen kumpuavat, niihin on helppo vaikuttaa ilman ääriratkaisuja.

Tässä artikkelissa opit:

• Miksi makeanhimo usein voimistuu iltaa kohti
• Miten uni ja stressi vaikuttavat mielitekoihin
• Miten erotat fyysisen nälän ja tunnesyömisen
• Mitä voit tehdä käytännössä, kun makeanhimo jää päälle
  
  

Makeanhimo on usein energiansäätelyä

Yksi tavallisimmista makeanhimon syistä on energiavaje – joskus huomaamaton. Jos ateriat venyvät tai syöt päivän aikana niukasti, verensokeri ja vireystila heilahtelevat. Keho hakee nopeasti energiaa, ja sokeri on siihen tehokas reitti. Tämä näkyy usein käytännössä niin, että makeanhimo voimistuu iltapäivällä tai illalla.

Makeanhimo voi olla myös opittu tapa. Jos makea kuuluu automaattisesti esimerkiksi kahvihetkeen tai lounaan päätteeksi, mieli alkaa odottaa sitä rutiininomaisesti – vaikka varsinaista nälkää ei olisi. Tällöin kyse ei ole pelkästään energiavajeesta, vaan tottumuksesta. Tottumusta voi muuttaa lempeästi, esimerkiksi vaihtamalla rutiinia tai siirtämällä makean toiseen, tietoisesti valittuun hetkeen.

Uni ja stressi voimistavat makeanhimoa

Univaje muuttaa nälän ja kylläisyyden säätelyä. Kun yöunet jäävät lyhyiksi tai katkonaisiksi, ruokahalu lisääntyy herkemmin ja erityisesti energiapitoiset ruoat tuntuvat houkuttelevammilta. Yksinkertaisesti: väsyneenä aivot hakevat nopeaa energiaa.

Stressi tuo mukanaan toisen kerroksen. Kuormitus voi lisätä halua “palkitseviin” ruokiin, koska ne tuovat hetkellisen helpotuksen tunteen. Silloin makeanhimo ei ole pelkästään energiantarvetta, vaan myös tunteensäätelyä – tapa saada pieni tauko epämiellyttävästä olosta.

Jos huomaat, että makeanhimo voimistuu erityisesti kuormituksen ja kiireen aikana, kannattaa lukea myös tämä: Stressinhallinta arjessa – keinoja vähentää stressiä ja tukea painonhallintaa. 

 

Tunnesyöminen – mitä tunnetta yrität helpottaa ruoalla?

Tunnesyöminen ei yleensä ala tietoisesta päätöksestä, vaan tilanteesta, jossa olo on levoton, kuormittunut, yksinäinen, tylsistynyt tai muuten epämukava. Ruoka toimii työkaluna: se muuttaa oloa nopeasti, varmasti ja ilman suurta ponnistelua.

Usein tunnesyömisessä on kaksi osaa: ensin tunne tai kuormitus, ja sen jälkeen opittu helpotus. Tämä tekee tunnesyömisestä ymmärrettävää – ja samalla sitkeää, jos muita säätelykeinoja ei ole.

Makeanhimo ja tunnesyöminen voivat ruokkia toisiaan

Tyypillinen kierre on tämä: päivällä syödään liian vähän tai epäsäännöllisesti, illalla makeanhimo voimistuu, herkuttelua seuraa harmitus ja seuraavana päivänä yritetään “korjata” tilanne tiukentamalla syömistä. Kierre jatkuu, vaikka kukaan ei varsinaisesti halua sitä.

Kun fyysinen nälkä ja väsymys ovat taustalla, tunnesyömiselle on enemmän tilaa. Siksi perusta, eli riittävä ja säännöllinen syöminen, on usein se kohta, josta kannattaa aloittaa.

 

Mitä kannattaa tehdä, jos makeanhimo jää päälle?

Useimmiten makeanhimo rauhoittuu, kun arjen peruspalikat ovat kunnossa. Kokeile näitä askelia:

1. Tarkista ateriarytmi. Kun syöt riittävän säännöllisesti, makeanhimo ei pääse rakentumaan energiavajeesta. Se ei tarkoita jatkuvaa syömistä, vaan sitä, ettei päivä sisällä liian pitkiä taukoja syömisestä. 
2. Keskity aterioiden koostumukseen. Kun päivän aterioilla on riittävästi proteiinia ja kuitua, verensokeri pysyy tasaisempana ja mieliteot ovat usein maltillisempia.
3. Huomioi uni ja palautuminen. Jos unta on toistuvasti liian vähän, makeanhimo on luonnollisesti voimakkaampaa – ja silloin pelkkä “ryhdistäytyminen” ei kanna pitkälle.

 

Entä jos kyse on selvästi tunnesyömisestä?

Tunnesyömisen muuttamisessa tärkeintä on oppia tunnistamaan, mikä tunne tai tilanne käynnistää syömisen. Silloin ehdit ennakoimaan ennen automaattista toimintaa, eli tunteisiin syömistä. 

Kokeile seuraavan kerran lyhyttä pysähdystä: 

1. Kun mieli sanoo “tekisi mieli makeaa”, pysähdy hetkeksi ja kuulostele omaa oloasi. 
2. Kysy itseltäsi: tarvitsenko nyt energiaa vai helpotusta? Onko olo nälkäinen, väsynyt vai kuormittunut? 

Jos tunnistat kaipaavasi helpotusta, kokeile esimerkiksi soittaa ystävälle, tehdä pieni kävelylenkki tai ottaa muutama tietoinen syvä hengitys. Jos päätät syödä makeaa, syö se tietoisesti. Usein jo se muuttaa kokemusta: määrä pysyy kohtuullisempana ja syyllisyys vähenee, kun valinta on tietoinen.

 

Yhteenveto ja seuraava askel

Makeanhimo ja tunnesyöminen eivät yleensä selity yhdellä syyllä, joten ne eivät myöskään ratkea yhdellä keinolla. Usein paras muutos tapahtuu, kun fyysinen pohja vahvistuu (säännöllisyys, riittävyys, uni) ja samalla tunnistat tilanteet, joissa ruoka on ollut keino säädellä kuormitusta. Kun ymmärrys lisääntyy, myös hallinnan tunne yleensä vahvistuu – ja makeanhimo alkaa menettää otettaan.

 

Haluaisitko konkreettisen suunnitelman ja ohjeet makeanhimon rauhoittamiseen?

Patrik Borgin Eroon makeanhimosta -verkkokurssillamme käydään vaihe vaiheelta läpi, miten makeanhimoa voi vähentää käytännössä: rytmin, riittävyyden ja arjen tapojen kautta – ilman äärikieltoja. 

Tutustu Eroon makeanhimosta -verkkokurssiin täältä!

 

 

← Edellinen