Kahvinjuonti on erityisesti suomalaisten suosima tapa, ja monelle kahvi on yksi päivän tärkeimmistä rutiineista – ja syystä. Se piristää, maistuu hyvältä ja kuuluu arkeen. Samalla kahvi herättää kysymyksiä terveyteen ja hyvinvointiin liittyen: nostaako kahvi verenpainetta, millainen vaikutus sillä on kolesteroliin ja miksi joskus käy niin, että kahvi ei piristäkään, vaan olo tuntuu jopa nuutuneelta sen jälkeen?

Nostaako kahvi verenpainetta?

Monella kahvi voi nostaa verenpainetta hetkellisesti, etenkin jos on herkkä kofeiinille tai ei juo kahvia säännöllisesti. Vaikutus liittyy kofeiinin piristävään vaikutukseen: keho ikään kuin “aktivoituu” hetkeksi. Tämä kestää yleensä vain muutaman tunnin, eikä kohtuullisen kahvinjuonnin ole havaittu nostavan verenpainetta pysyvästi pitkällä aikavälillä.

Arjessa hetkellinen nousu voi tuntua esimerkiksi niin, että kahvin jälkeen sydän hakkaa herkemmin, olo on levottomampi tai keho käy kierroksilla.

Jos sinulla on kohonnut verenpaine, oma reagointi kannattaa tunnistaa. Helppo tapa on mitata verenpaine ennen kahvia ja uudelleen noin 1–2 tunnin kuluttua kahvin jälkeen muutamana päivänä. Näin saat käsityksen siitä, vaikuttaako kahvi sinuun selvästi.

 

Kahvi ja kolesteroli: milloin kahvi voi nostaa LDL:ää?

Kaikki kahvit eivät ole tässä suhteessa samanlaisia. Suodattamaton kahvi (esimerkiksi pannukahvi) sisältää luontaisia yhdisteitä, jotka voivat nostaa LDL-kolesterolia. Siksi suurin tekijä kahvin ja kolesterolin suhteessa on valmistustapa.

Paperisuodatin poistaa näitä yhdisteitä tehokkaasti, joten suodatinkahvi on kolesterolin kannalta useimmiten huolettomampi valinta. 

Jos haluat ymmärtää kolesterolia kokonaisuutena, kurkkaa myös blogiartikkeli Kolesteroli kuriin. Se auttaa hahmottamaan, millaiset ruokavalinnat tukevat sydänterveyttä.

Miksi kahvi väsyttää joskus?

Tämä on yllättävän yleinen kokemus, vaikka se kuulostaa ristiriitaiselta. Usein syy ei ole se, että kahvi “väsyttäisi”, vaan se, mitä kahvinjuonnin ympärillä tapahtuu.

Yksi tavallinen syy on se, että olet jo valmiiksi väsynyt. Kahvi nostaa hetkeksi vireyttä, mutta kun vaikutus tasaantuu, väsymys tuntuu taas – joskus jopa selvemmin.

Toinen klassikko on se, että kahvi korvaa aterian. Silloin olo voi myöhemmin nuupahtaa, koska keho ei ole saanut tarvitsemaansa energiaa.

Kolmas syy liittyy uneen. Jos iltapäiväkahvi heikentää yöunta, seuraavana päivänä väsyttää entistä enemmän – ja kahvia tekee mieli lisää. Tästä syntyy helposti kierre. Jos koet kahvin usein väsyttävän, kokeile kahta pientä muutosta: juo kahvi aiemmin päivällä ja varmista, ettei se korvaa ateriaa.

Onko kahvi terveellistä?

Kohtuudella juotuna kahvi sopii monelle hyvin osaksi arkea ja terveellistä ruokavaliota. Kahvi sisältää erilaisia yhdisteitä, kuten polyfenoleja, ja tutkimuksissa kahvinjuonti on yhdistetty moniin myönteisiin terveyshavaintoihin.

Kahvin vaikutuksia on tutkittu esimerkiksi tyypin 2 diabetekseen ja maksan hyvinvointiin liittyen. Muistiin ja vireyteen liittyen kahvin piristävä vaikutus on selvä, ja monilla kahvin nauttiminen liittyy usein myös sosiaalisiin tilanteisiin.

Kahvissa itsessään on hyvin vähän energiaa, mutta sokerin, maidon tai kerman lisääminen nostaa energiamäärää. Siksi makeat erikoiskahvit kannattaa jättää ennemmin satunnaisiin herkutteluhetkiin.

 

Nauti kahvia itsellesi sopivalla tavalla

Tärkeintä on tunnistaa, miten kofeiini vaikuttaa juuri sinuun. Useimmille kahvi sopii hyvin, mutta osalla se voi aiheuttaa tai pahentaa esimerkiksi univaikeuksia, vatsan ärsytystä, sydämentykytystä tai hermostuneisuutta – erityisesti, jos kahvia tulee paljon tai se ajoittuu myöhään.

Kuuntele omaa oloasi ja säädä tarvittaessa kahvin määrää, vahvuutta tai ajankohtaa. Pienikin muutos voi tehdä ison eron.